Virtuaalinen toimintaoppiminen: Missä ollaan menossa?

  • 0 Commentaires
  • 76039 Nombre de visites
  • Note
en, es, bg, de, el, fr, pl, pt-pt, ro, sk, sl, it, hu, et, cs, lt, lv, sv, fi, nl, da
Formation permanente
Virtuaalinen toimintaoppiminen: Missä ollaan menossa?

Vaikka onkin olemassa paljon (ja jatkuvasti yhä enemmän) kirjallisuutta verkko- ja etäopetuksen tiimoilta (esim. McConnell, 2000) sekä paikan päällä kasvotusten tapahtuvasta (f2f) toimintaoppimisesta (AL, Action Learning) (Pedler et al, 2005), näyttää sitä olevan vain hyvin vähän alan virtuaalimuunnoksesta. Viestintätekniikan kehitettyä groupwaren (työryhmäsovellukset) sekä videokonferenssit ja internetin muuttaessa työ- ja oppimiskäytäntöjä virtuaalisesta toimintaoppimisesta (VAL, virtual action learning) olisi saattanut odottaa luonnollista ja yleisesti hyväksyttyä seuraajaa toimintaoppimiselle.

Tässä artikkelissa kuvataan Henley Business School:issa käynnissä olevan tutkimuksen tuloksia. Siinä pyritään kartoittamaan nykyistä käytäntöä ja tunnistamaan tähän uuteen toimintaoppimisen muotoon vaikuttavia kriittisiä tekijöitä.

Tutkimuksen alussa vuoden 2006 lokakuussa VAL-tekniikat tuntuivat toiminnoiltaan hyvin rajoitetuilta ja niistä hahmottui yksinkertainen kuuden mahdollisen VAL-muodon malli. Alle kahdessa vuodessa on alueella tapahtunut huomattavaa kehitystä sekä käytettävien tekniikoiden, että käytön laajuuden suhteen. Aikaisemmin hankalasti käytettävästä menetelmästä on tullut huomattavasti käyttäjäystävällisempää samalla kun sen toimintojen kirjo on kasvanut monimuotoisemmaksi. Siitä on kehittymässä vakavasti otettava vaihtoehto f2f yhteistyölle.

VAL-menetelmiä käytetään oletettua enemmän. Teknologisista edistysaskeleista huolimatta yksinkertaiset tekniikat kuten email ja verkkopuhelut ovat niissä tehokkaimpia.

VAL:ista on tulossa toimintaoppimisen itsenäinen muoto, jolla on omat hyvät ja huonot puolensa. Eri VAL-muunnosten käyttäjät vakuuttavat siitä saatavan erilaista hyötyä kuin perinteisistä AL-menetelmistä. VAL:ia ei pitäisi verrata f2f AL:iin ja pitäisi muutenkin vain varovasti tehdä oletuksia yhden menetelmämuunnoksen tehokkuudesta verrattuna toiseen, myös tilanteissa, joissa kommunikaatiomahdollisuudet ovat rajoitettuja. Näkemykset ovat jakaantuneet siitä, soveltuuko VAL korvaamaan f2f AL-menetelmät tai siitä, saavatko sen tarjoamat edut vähitellen suosimaan sitä f2f AL-menetelmiä enemmän. Näiden näkökantojen pohjalta on suoritettava vielä tutkimustyötä.

Cet article n'a pas encore été commenté.