Nykyään lakisääteistä koulutusta tarjoavat laitokset ja suurin osa työpaikoista käyttävät ainakin joitakin opiskelijat ja sisällön yhteen liittäviä työkaluja tiedon ja asiantuntemuksen löytämisen ja käsittelyn tukemiseen. Tieteen ja käytännön alueella on jo lähes puoli vuosisataa keskusteltu malleista, joilla voitaisiin hyödyntää tietotekniikkaa yksilöllistämisen helpottamiseksi.
Oppimisympäristöt, sekä niiden rakentaminen ja ylläpito ovat tärkein osa oppimista ja haluttujen oppimistulosten ja teorioiden olisi otettava tämä huomioon. Annetun tiedon oppimiseen painostaminen määräävänä ajatusmallina on tuomittu astumaan syrjään.
Oppimisympäristö on yksi tärkeimmistä (ellei tärkein) oppimisen tuloksista, eikä ainoastaan yksi ‘oppimisleikin’ vaiheista. Tästä syystä tiedon tarjoamiseen perustuvat opetuksen suunnittelun teoriat ovat mielestämme perustellusti jälkeen jääneitä.
Selvitämme artikkelissa ensin henkilökohtaisiin oppimisympäristöihin liittyviä peruskäsitteitä ja -oletuksia. Teemme sen jälkeen yhteenvedon kritiikistä, jota mielestämme henkilökohtaisesti sovelletun oppimisen nykyisiin menetelmiin olisi kohdistettava. Sen jälkeen ehdotamme vielä omaa vaihtoehtoista menetelmäämme, eli “MashUp” fuusiomenetelmillä luotua yksilöllistettyä oppimisympäristöä, joka tarjoaa käyttökelpoisia sopeuttamismekanismeja oppimisympäristön rakentamiseen ja ylläpitoon. Internet-pohjaisilla MashUp-ratkaisuilla opiskelijat pystyvät hyödyntämään olemassa olevat (verkkopohjaiset) työkalut ja palvelut.
Vaihtoehtomme LISL on suunnittelupohja oppimisympäristön luomiseen, hallintaan, tarkasteluun ja ylläpitoon. Sitä täydentää MUPPLE-testausjärjestelmä. Osoitamme käsitteen pätevyyden kokeilemalla sen prototyyppiä ja – mielestämme – selventävällä esimerkillä. Päätämme artikkelimme pohtimalla tämän uuden mallin mahdollisia sovelluksia ja siinä havaittuja ongelmia.