30 Jun 2009.
41144 visits
Minkä tahansa maan lahjakkaalle elinikäiselle oppijalle - huolimatta hänen taloudellisesta, sosiaalisesta ja kielellisestä taustaan, tai mahdollisesta toimintarajoitteisuudestaan - kuuluu kansalaisoikeutena mahdollisuus ottaa osaa korkeatasoiseen verkko-opetusympäristöön. Tämä kirjoitus pohtii digitaaliajan työpaikan dynamiikkaa ja erityisesti elinikäisen oppimisen puitteissa tarvittavia avaintaitoja (Euroopan komission suosittelemia) tässä yhteydessä. Näihin kykyihin kuuluvat digitaalitaidot ja monikielisyys, sekä myös sosiaalisen toiminnan ja kansalaisosallistumisen taidot.
Digitaalinen osaaminen edellyttää kykyä löytää, valita, osata seuloa ja arvioida laadukasta verkkosisältöä. Artikkelissa tutkitaan myös sisältösuodattimien ominaisuuksia, sekä myös hakukoneen toimintaa ja sen vakautta ja niiden vaikutuksia tiedonkeräykseen. Kirjoituksessa tarkastellaan monikielisyyttä ja ”lahjakkuuksien” kohtaamia haasteita, kun on tarve toimia yhdellä tai useammalla vieraalla tai paikallisella kielellä. Siinä annetaan tapauskuvauksia vähemmistökielten suodatuksesta (eInclusion), sekä valotetaan vähemmistöryhmien kohtaamia ongelmia niiden pyrkiessä hyödyntämään Englannin kielen hallitsemaa verkkosisältöä.
Menestyäkseen digitaalisessa ympäristössä ”lahjakkuuksien” on hankittava myös hyvä sosiaalisten yhteyksien käsityskyky (sosiaaliset taidot). Virtuaaliviestintä eroaa huomattavasti ”reaalimaailman” kanssakäymisestä ja tässä käsitellään joitakin virtuaalikanssakäymiseen luonnostaan liittyviä ongelmia. Jotta lahjakkuudet pystyisivät täyteen työpanokseen digitaalisella työpaikalla, erilaisista yhteiskunnallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä esiintyvistä ongelmista on neuvoteltava ja niitä on hiottava. Uutta opiskelijasukupolvea on myös evästettävä taidoilla ”osallistua täysipainoisesti kansalaistoimintaan” (kansalaisosallistumistaidot). Tarkastelemme myös merkitystä, joka mahdollisuuksien tasapuolistamisella on kaikille Euroopan kansalaisille (vähemmistöryhmät mukaan lukien). Toimintarajoitteisten suhteen painotamme tarvetta avusteellisempien tekniikoiden käyttöön virtuaalisen työpaikan ongelmia ratkaistaessa.
Lopuksi kirjoituksessa suositellaan vertailevan tutkimuksen lisäämistä - jo kiireellisesti - lahjakkuuksien sopeuttamiseksi (toimintarajoitteiset mukaan lukien) nykyiseen monikulttuuriseen verkkomaailmaan.