Yhdistetyn menetelmän on osoitettu helpottavan oppimista koulutushankkeissa, sillä:
- ymmärrys ja empatia muita rotuja ja kulttuureja kohtaan kasvaa
- äänen käsittelemisen taidot ja kuuntelutaidot kasvavat ja niitä harjoitellaan
- muisti tehostuu ja huomiokyky laajentuu
- tosiasioihin perustuvaa sekä käsitteellistä opetussuunnitelmamateriaalia opetetaan tehokkaasti ja tehoavasti
Vaikka tarinankerronta oli tehokas koulutusmalli, sen suosio laski teollisen yhteiskunnan kehittyessä. Nyt kouluissamme on käytössä ”yhtenäinen” opetustapa, eli vähemmän luovuutta ja enemmän pitkäveteisiä tarinoita, joka osaltaan rajoittaa opiskelijoiden mielikuvitusta.
Web 2.0 palvelut tarjoavat hienon kommunikaatiovälineen jolla tukea uudenlaisia kerrontatekniikoita tehokkaammin. Bloggausta, Youtuben kaltaisia videosivustoja ja paljoa siitä, mitä sosiaalisen verkostoitumisen puitteissa tapahtuu ohjaa ihmisten perustarve kertoa muille tarinoita. Uusia verkkosivustoja syntyy jatkuvasti auttamaan tarinankertojia ylittämään yksiulotteisen meedian rajoitukset - tekstin (blogit) tai videon (Youtube). Henkilökohtaiset kuvaukset, joita jaellaan sivustoilla kuten Flickr, PhotoShow, jne. yrittävät viedä tarinankerrontaa uudelle tasolle. Vaikka verkkokerrontatekniikat ovat juuri vasta syntymässä niitä voitaisiin jo menestyksekkäästi käyttää eLearning-alalla.
Tässä artikkelissa kuvataan kolmea hanketta: TALE hanke, joissa kannustetaan ihmisiä oppimaan kuuntelemalla tarinoita menestyksekkäistä opetusalan kokemuksista, HiStory, jossa iäkkäämmät henkilöt kertovat tarinoita elämästä 1900-luvun Euroopassa ja lähettävät ne Internetiin ja Mobi-Blog, jossa opiskelijat lähettävät kertomuksia kokemuksistaan ulkomailla opiskelusta.
