Koulutusjärjestelmien ja niihin liittyvien liiketoimintamallien olisi oltava tarpeeksi joustavia säilyäkseen hengissä muuttuvien ulkoisten tekijöiden paineessa. Yliopistoilta vaaditaan tällä hetkellä yhä enemmän tieteen, teknologian, insinöörialan ja matematiikan eli STEM (Science, Technology, Engineering and Mathematics)- alueen loppututkinnon suorittaneita., Opiskelijakato ja ikävät muutokset kansallisissa rahoitusjärjestelyissä vaikeuttavat kuitenkin niiden tehtävää.

Oman roolin selvittäminen innovaatioyhteiskunnassa on tärkeää perinteisten (tutkimukseen perustuvat) yliopistojen lisäksi myös avoimen ja etäopetuksen yliopistoille (opetukseen perustuvat). Perinteisissä yliopistoissa hahmotetaan jo strategioita elinikäistä oppimista varten ja etäopetuslaitokset alkavat ymmärtää, että pelkkä opin jakaminen ilman innovointia ja yrittäjyyttä ei pitkän päälle kannata. Ensi vuosikymmenelle valmistautuakseen yliopistojen on pyrittävä luomaan lisäarvoa ja muokkaamaan omia virallisia rakenteitaan sen mukaisesti.

Luovuuden ja innovoinnin vuodeksi julistettu vuosi 2009 lähtökohtanaan Euroopan komissio jatkaa innovaation ja yrittäjyyden tukemista jäsenvaltioissaan. Tässä artikkelissa arvioidaan erityisesti avoimeen ja etäopetukseen erikoistuneiden yliopistojen mahdollisuuksia siirtyä joustavasta opetuksesta luomaan uudenlaisia yhteyksiä akateemisen ja kaupallisen yrittäjyyden välille, mukaan lukien verkkoaloitteet opetuslaitosten ja yritysten yhteisestä hautomotoiminnasta. Yliopistot eivät selvästikään tule toimeen ilman luovuutta, innovaatiota ja yrittäjähenkeä: Niistä syntyy Sampo, joka tuo (pitkällä aikavälillä) vaurautta yliopistoille, yrityksille, talouselämälle ja koko yhteiskunnalle.